perjantai, 6. marraskuu 2009

isäinpäivä tulee

akka:

isäinpäivä lähestyy, se on jo ylihuomenna.
miksi juhlitaan isäin- ja äitienpäivää? miksei ole vanhempainpäivää? tai lastenpäivää? kuka sen tavan kirjoittaa isälle kortti ja ostaa paketti on keksinyt? tietysti voisin googlettaa nuo, mutta pohtiminen jäis lyhyeen.. :)
monesti harmittaa katsella ja kuunnella sivusta, kun joillain ihmisillä on tapana mollata ja nalkuttaa puoliskostaan jatkuvasti jotain pahaa. miksi ihmeessä olla yhdessä sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa et viihdy??? teki ne avuttomat puolikkaat sitten mitä tahansa, niin se on väärinpäin. ja ikävä kyllä, näin naispuolisena ihmisenä, on sanottava että AINAKIN 99% niistä nalkuttajista on naisia.
milloin tuollaisia puoliskoja sitten arvostetaan? jos he kerran ei osaa tehdä mitään oikein.. mahtaavat olla sitten hylkijöitä ja luusereita..
vai olisko kuitenkin näin, että oli nalkuttajalla kuka chuck norris vaan, niin asiat menee silti väärin?

mielestäni minä en nalkuta.
vai nalkutanko?
..tapani ohjastaa ja päättää asioista on eri asia. poljenhan minä autossakin apukuskin jalkotilaa - välillä jopa tyhjää kaasua, useimmiten kyllä jarrua - eikä se ole nalkutusta.

palataan vielä isäinpäivään..
kuinka ne nalkuttavat ämmät - anteeksi - juhlistavat tätä ko päivää? odottamalla itselleen keitettyä kahvia ja lehteä? vai onko näin, että kodin ulkopuolella jonkin katu-uskottavuuden vuoksi he nalkuttaa, mutta kotona kaikki on kuitenki loppupelissä hyvin..? miksi siis valehdella? sympatian vuoksi..?
minulta ei ainakaan tuollaiselle heru sympatiaa. päinvastoin.
minä kehun,  olen ylpeä ja tunnen kiitollisuutta puoliskostani. en häpeä häntä (unohdetaan se punainen pipo jolla on polttotuomio) missään. pyrin jopa osoittamaan tämän jokapäiväisesti (=aina muistaessani) hälle itselleen jne.. ja uskoisin, että tämä kaikki on mennyt perillekin eikä sitä tarvitse edes kyseenalaistaa.
mitäs jos nuo nalkuttavat feministin alut kerrankin keittäis sen kahvin ja hakis lehden ja tekis vaikka aamutuimaan aloitteen seksistä, niin muutama ryppyjuomun alku saattaisi perua tulonsa ja hymy astuisi heidänkin sunnuntaihinsa.. :)
uskoisin, että kotimies arvostaisi tuota isäinpäivälahjaa enemmän, kuin sitä taas-joka-vuotista-kahvikuppia-ja-pitkiä-kalsareita. voinko olla oikeassa..?
entä mitä tehdään isille jotka starttaavat töihin isäinpäivän aamuna klo 04..??

teetä kuppiin ja hymyä suupieliin :)

keskiviikko, 4. marraskuu 2009

mahtavuutta

..ei mulla muuta, mut televisio seinällä!

laav juu meidän ikskä <3

tiistai, 3. marraskuu 2009

meidän ikskä angstaa!

no niin, olen yrittänyt alkaa suhtautua järkevästi - aikuismaisesti - äitimäisesti kaikkeen, mitä KUULUISI tehdä ennen synnytystä. kuten tuo synnytysvalmennus.
olen yrittänyt suhtautua siihenkin jo hillitysti, vaikka tottapuhuen mielipiteeni on kutakuinkin samanlainen ko ikskänkin..tekee mieli angstata siitä ja jättää väliin koko touhu.
mutta.... MUTTA....... entä jos juuri siellä kerrotaan jokin radikaali asia jota tarvitsen synnytyksessä? entä jos kätilö sanookin, että ahaa..ette siis käyneet valmennuksessa tunnilla nro 2 jossa tämä kerrottiin.. hemmetti, niin meidän tuuria, että KYS:ssä päättävätkin kertoa, että juuri TE kiljusen herrasväki olette luistaneet ja sluipailleet kaikki hyville vanhemmille kuuluvat valmennustunnit ja juuri TE olette puhuneet pahaa meidän osaavista ammattilaisistamme ja näistä 2000-luvun huippu uravanhemmista; perhe Guttenbergit tms. jotka suoriutuvat vasemmalla kädellä lastenhoidosta ollessaan suuria yritysjohtajia ja työskentelevät 16 tuntisia päiviä ja silti HE ovat maailman parhaita vanhempia. ja juuri TE nk. kiljusen herrasväki maaseudulta likaisissa rääsyissänne..juuri TEIDÄN vauvanne ei tule sopeutumaan tähän mahtavaan hifitekniseen yhteiskuntaan.............
ja juuri NÄIDEN SYIDEN vuoksi, synnytyssalit on tänään teille kiinni, voitte synnyttää vaikka kotona tai tienposkessa tai missä ikinä juuri TEIDÄN kaltaistenne hylkijöiden kuuluukaan niin tehdä.
 

niiiiiin meidän tuuria.

näin yksi yö unta, että hukkasin vauvan.
olin hurauttanut sen vessanpytystä alas.
aamulla nousin istumaan ja sydän pamppaillen tarkistin, että tuo köllikkä nökötti tuossa edessä edelleen.
siinä se oli. möykky.
huh.
alitajunnassa huonon äitiyden pelkoa lie?
mitäs ukko, nukkuu kun tukki ja naurahtaa kun kerron pelkounistani..!! asiaa varmaan helpottaisi, jos hänenkin sisuksiinsa laitettaisiin meloni, jota sitten yrittäisi joulukuussa työntää vaikka peniksestään ulos! ehkä se pelko alkais pikkuhiljaa hiipiä noihinkin kalsareihin..

olen alkanut miettiä mitä tarvitsen sairaalaan mukaan. omia vaatteita lähinnä.. ehkä sille vauvallekin sitten jotain vaatteen tynkää.. mutta omia. ainakin samanparin sukat olis kai suotavaa, ja ehkä ehjät verkkarit? varmaan jotain muutakin joo..
ehkä se laukku olisi syytä pakata valmiiksi ajoissa, koska jos ohjastan ukkoa sairaalassa jo ollessa että tuo tätä ja tätä, voi olla, että verkkareiden sijaan saan risat pitkät kalsarit ja vauvalle hän tuo pelkät sukkahousut........ tai, halutessani varmistaa satavarmaksi mitä haluan/tarvitsen sinne, on piirrettävä kartta.

okei.. palataans tähän päivään ja tähän viikkoon.
huomenna menemme jälleen kuopioon, kasvukontrolliin ja passikuvia katsomaan, ja torstaina siihen niin kovin odotettuun synnytysvalmennuksen osa 1:een :) hienoa.
pystypäin ja hymyssä suin, ei suinkaan sotaan mutta jonkinmoiseen kidutukseen kuitenkin.

ps. tv on yhä makkarin nurkassa.

maanantai, 2. marraskuu 2009

Synnytysvalmennus mitä mie siellä teen... t: Tuleva iskä

Just pitäs sitten lähtiä emännän kaa torstaina synnytysvalmennukseen ihmetyttää vaan mitä mie siellä teen? Opettelenko mie pitämään emäntää käestä kiinni vaik se huutaa miulle, vai kenties kahtomaan oikeesta kuvakulmasta ku sen pillusta tulee vauva, vai oisko tää sittenkin opiskelua aiheesta miten ajaa sairaalaan niin kovaa silleen ettei se vauva ennätä vaan tulla pihalle ennen kuin ollaan varmasti valvotuissa oloissa. Noista toi jälkimmäinen vaihtoehto passais mulle parhaiten vois olla jopa mielenkiintosta. No jokatapauksessa luulen että koko synnytysvalmennus on jotain kukkahattutätien tasa-arvopaskoo jota on nykysin joka paikassa, ja kaikesta valmennuksesta on tuloksena korkeintaan paska housussa ku kuitenkin eläydyn niin kovin siihen ponnistusharjotteluun. Ai wattu että ahistaa onpa sitten siistiä olla siellä niitten modernien isien (lue tohvelisankareiden) illisteltävänä paska housussa ja naama norsunvitulla. Ihmetyttää muutenkin kaikki tämä nykyajan hössötys isien osallistumisesta, varmaan pitää opiskella kohta imettämäänkin ku se on niin tärkeetä saaha lapsi tuntemaan samanlaista yhteyttä isiin kun äitiinkin, ai wattu taas yhen kerran. Mie kyllä työnnän hyökkäysvaunuja, kasaan häkkisänkyjä, laulan tuutulauluja ja myöhemmällä iällä hätistelen ei toivottuja poikaystäviä pois nurkista (haulinheittokone on jo kiillotettu kun tiedossa on että tyttö on tulossa) mutta jumalauta ei kai miun sitä tartte synnyttää, toivottavasti ei ainankaan imettää...

That´s all folks olen taas puhunut

tiistai, 27. lokakuu 2009

ja alussa kaikki oli hyvin... (miten sen nyt ottaa)

ukko:

Kai tässä on käytävä jotain kirjotteleen ittekkiin ettei ole vaan yhensuuntasta mollaamista näin julkisesti nääs jos telkkarin seinään laittaminen pitää käydä loppukädessä läpi interwebin ihmemaassa niin vois kuvitella että jotain on parisuhteessa vähän perisavolaisittain viturallaati. Teidän pikku sadistien harmiksi on todettava että näin ei kuitenkaan ole, vaan suhde kukoistaa ja voi hyvin ku akka on kesät tiineenä ja talvet iliman kenkiä nii kestää kotona (vanha savolainen sananlasku). Ja jumankavita hää muuten sit on kotona 24/7 ja narisee ku vanha pärevasu ku ei oo mittään tekemistä, siinä sitten kun tulet kakstoistatuntisen työpäivän jälkeen kotia ja ruppeet miettimään että millä virikkeillä saisit akan tyytyväiseks nii menee jopa meikeläisen tasoselta aivohiireltä pasmat sekasin. Luojan kiitos että on ollu tuota vapaa-aikaa viimeaikoina rutkasti nii on voinu keskittää kaiken tarmonsa puolison viihdyttämiseen, älkääkä käsittäkö väärin miehän en oo mikään tohvelintupsukka joka nuolis akkansa persettä jatkuvasti mut sitä raskaushormoonitornaadoo ei vaan jatkuvasti tahtois härnätä se on nähkääs valikoiva sääilmiö joka pamahtaa aina poikkeuksetta isännän silmille...

Ai niin telkkarista se puhe alunpitäin olikin. Selitys on yksinkertainen, olin niin haltioissani ku pääsin yksin kuljailemaan työkalukaupoille ku akka oli neuvollassa että unohin ihan koko taulutelkkarin seinätelineen. Se ei kuitenkaan tarkota sitä ettenkö suorastaan tarviais sitä toista telkkaria niin saisin kahtoo mitä itse halluun eikä tartteis tyytyä meiän kaukosäädinnatsin valikoimiin ohjelmiin, jumalauda! jos pystyn vastaamaan johinkin tyttöjen juttuja kysymyksiin sen perusteella mitä olen sinkkuelämästä kuullut/nähnyt niin alkaa pikkuhiljaa eipäilyttämään oma seksuaalinen suuntautuminen...Tosin painotan että olen kyseisessä sarjassa pongannut myös pari kertaa tissit ja ne ovat mielestäni parasta antia joten tuskin töllö on miusta vielä tehny muuta kun ehkä biseksuaalin korkeintaan...

Ja tähän loppuun tähdennän vielä että miekin kyl rakastan sinnuu akkaseni mutta peräänkuulluttaisin näin kirjoitetun tekstin siirtämistä jääkaapin oveen tai muulle näkyvälle paikalle. Ohessa lista syistä miksi: 1.Mie avaan jääkapin useemmin kun tän informaatiomyllyn 2. Naapurin mummo näkis suoraan ikkunasta lukea mitä meille kuuluu 3. Kynä ja paperi tottelee minua paremmin kuin nää hurisevat toosat (mietin että jauhaako tää kone kahvia samalla ku pitää kerran meteliä ja jos on meteliä jotain mekaanista tapahtuu).

Tämä tästä tällä kertaa. Olen puhunut